keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Uneton yö ja jalkakrampit

Day 69 - Chennai

En saa unta. Olemme jossain välillä Bangalore - Chennai. Vieressä on toinen bussi, jonka kyljessä lukee "sleep like a baby." Juho nukkuu. Itse herään joka ikiseen töyssyyn ja unilääkkeet on tietenkin bussin tavaratilassa. Vessahätäkin tavallaan on, mutta enköhän vielä sen 5h pärjää.

Tuntuu, etten ole ajatellut mitään. Tai sitten olen ajatellut paljon asioita. Suomi tulee silti aika puskan takaa, vaikka sinne päätinkin palata. Olen monelta kuullut vain moitetta siitä, että tulen takaisin. Kuinka heitä ahdistaa takaisintuloni. Mitä voin itse tehdä? Olla tulematta takaisin? Jäädä asumaan Intiaan? Olla ottamatta yhteyttä entisiin ystäviini ja alkaa rakentamaan tyhjän päälle? En tiedä. Sattuu ajatus siitä, että pois lähtöni oli muille helpotus. Oli hyvä, kun lähdin. Miksi sitten tulen takaisin? Mitä siitä itse saan? Toivottavasti enemmän, kuin pystyn nyt visuoimaan.

Bussi lähti liikkeelle taas. En jaksa enää katsoa ohikiitäviä valoja ja pimeyttä. Haluaisin vain laittaa silmät kiinni ja nukkua. Harkitsin jo käpertyväni lattialle nukkumaan, mutta ties mitä mönkijöitä sielläkin menee. Takapenkkiäkään bussissa ei ole, vaikka se tyhjä varmasti olisikin. Meidän lisäksi bussissa on ehkä kuusi ihmistä kuskin lisäksi.

Löysin biisin, mikä kuvastaa itseäni tällä hetkellä ehkä parhaiten. Soitin sen jo Juhollekin, koska... Niin. Se olen minä. Sanasta sanaan. Irina - koko kuva. Nyt uppoudun ajatuksiini, kuuntelen musiinkia ja itken. Aamu näyttää kohta kirkkaammalta.

Saavuttiin puoli seitsemän aikaan Chennaihin. Napattiin rinkat bussin tavaratilasta ja ne olivat aivan mustassa tomussa, kiva! Varmaan kymmenen riksakuskia pyöri taas ympärillä, joista ensimmäinen nappasi Juhon sitaran ja lähti kävelemään riksalleen. Pyysi 200Rs reissusta guesthouselle ja kun kieltäydyttiin, lähti pois. Oltiin pakkaamassa kamoja toiseen riksaan, kun samainen mies ajoi rinkkaani päin riksallaan! Nyt on mustelma kyljessä. Idiootti.

Päästiin guesthouselle ja saatiin ihan ok huone. Jalanjälkimallinen wc tosin, mutta muuten ihan jees. Ostettiin chait ja mentiin melkein samantien nukkumaan. Vähän verotti edellinen yö.

Lähdettiin kävelemään ympäri Chennaita puoli kahden jälkeen. Käytiin juomassa kahvit nurkan takana olevassa intialaisessa kahvilassa ja jatkettiin matkaa Marinabeachille. Isoin ranta, mitä olen koko reissun aikana nähnyt! Kaikkialla oli todella siistiä. Käveltiin rannan viertä kulkevaa asvaltoitua tietä ja hetkem päästä kaksi intialaista nuorta tyttöä alkoi huudella perään. Kun saivat meidät kiinni, tarttui toinen tytöistä Juhoa kädestä ja tokaisi: "marry me!" pienen hämmennyksen jälkeen tytöt kovaa vauhtia selittivät, että Juhon on naitava tyttö ja kun Juho selitti hänellä olevan jo tyttöystävä, kertoi tyttö voivansa olla toinen vaimo. Minulle tarjottiin toista miestä. Loppujen lopuksi päädyttiin kuviin ja otettiin kuvia ja jatkettiin 10min nauraen matkaa eteenpäin. Incredible India, jälleen kerran!

Seikkailtiin syvemmälle kaupungin sykkeeseen. Lehmiä ei enää ollut niin paljoa, mutta liikenne oli sitäkin kaoottisempaa. Riksoja pyyhältää joka paikasta, samoin polkupyöriä. Käytiin länkkäritasoisessa kaupassa ja löydettiin mielettömän kokoinen ostoskeskus! Sinne siis! Kulttuurishokki: oli kuin olisi Leppävaaran Sellossa seisonut! Alakerrassa oli pieni mäkkäri, jossa myytiin pelkkää jätskiä ja hissien vieressä oli taulu, jossa kehoitettiin olemaan käyttämättä hissejä, sillä ne eivät välttämättä toimi. Käytiin yläkerrassa syömässä KFC:ssä ja kerättiin kyllä katseita. Takaisin siis turvalliseen intialaiseen menoon kadulle. Tienvarsien kojuissa myytiin kaikkea jännää, mm. kuivatettuja lehmänläjiä. Eksyimme hieman hienommallekin alueelle, missä vastaan tuli mies weimarinseisojan kanssa. Rotukoira hihnassa intialaisen kanssa!

Vastaan tulevat ihmiset olivat osaltaan aika pelottavia. Muslimeja on Chennain väestöstä sen verran, että kadulla kävelee jatkuvasti vastaan tummiin kaapuihin pukeutuneita naisia, joiden silmät vain näkyvät. Kuumottavaa. Samoin hindutemppeleitä on joka paikassa.

Oltiin kummatkin niin väsyneitä vielä edellisestä yöstä, että suunnattiin takaisin guesthouselle, pestiin pyykkiä ja siirsin kuvat koneelle. Huomenna jatketaan sitten pohjoisempaan Chennaita!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti