Rastamonsuuni

Day 51 - Anjuna, Arambol, Morjim, Vagator

Aamupalat eivät vaan ole tehty minua varten. Joka ikinen aamu tulee ihan mielettömän huono olo, kun on syönyt. Joskus yritin totuttaa itseäni aamupalaan, mutta ei siitäkään tullut mitään. Se oli silloin armeijan aikaan 12/2008. Aamupalaksi söin silloin väkipakolla puuroa. Sitten kun polvi hajosi ja peruin armeijaan menoni, lopetin myös aamupalan. Täällä ollessa se on melkein pakko syödä, että jaksaa. Kai täällä on vaan niin kuuma.

Lähdettiin ajamaan Ashwembeachille, mutta jollakin ihmeen tavalla ajettiin koko rannan ohi ja päädyttiin Aramboliin. Kävin apteekissa ja sain vihdoin vahvempia särkylääkkeitä, joissa on mm. Belladonnaa. Ajeltiin siis Morjimille ottamaan aurinkoa. Mietin tänne ajaessani, että kun vihdoin pääsen Suomeen, haluan ihan ensimmäiseksi istumaan kahvilaan tai leffateatteriin. Vapaaehtoisia? Sisäistyn kai siinä sitten Suomeen!

Matkalla takaisin nähtiin ensimmäinen metsäpalo. Intialaiset kantoivat joukolla vettä sangoissa metsään. Ja oli tielle yksi sähköjohtokin tipahtanut. Kyllä Intiassa asiat toimii! Pysähdyttiin Oxfordissa ostamassa kananmunia ja leipää ja vihanneskojussa ostamassa, ylläri ylläri: vihanneksia! Guesthousella alettiin väkertää ruokaa. Oli kyllä sellainen masterchef India-fiilis, kun linkkarilla leikkeli sipulit, munakoisot, porkkanat, paprikat ja perunat. Mausteeksi garamia, soijaa ja masala chaita. Kyllä vain! Tuo tee kelpaa vain mausteeksi. Ei maistu yhtään masala chailta vaan currybroilerilta! Mitäköhän meille onkin taas myyty torilla!

Syötiin ja tiskattiin ja lähdettiin käymään Vagatorissa vielä kallioilla istumassa. "Pakopaikkaan" pääseminen olikin hieman odotettua vaikeampaa, sillä vesi oli noussut sen verran korkealle. Niinpä kahlattiin ja puoliksi uitiin kalliolle. Se olikin suhteellisen vaikeaa haaremihousuilla. Oli hieman kostea olo. Paikassa oli jotain outoa. Se ei enää ollut rauhoittava paikka vaan jotenkin painostava. Niinpä hetkisen istuttuamme päätettiin lähteä takaisin. Kenkäni hukkasin reissulla. Sinne menivät ne "keltaiset" ballerinat. Toisaalta poishan minä ne olin heittämässäkin. Skootterin penkki kastui housuista ja Lucky tutustui muutamaan uuteen koiraan Vagatorissa. Ei muuta, kuin kohti guesthousea ja unta palloon.