"Jorkki väitti, että..."

Day 49 - Anjuna, Morjim, Vagator

Aamulla herättiin joskus kymmenen aikaan. Tehtiin aamiaiseksi itse munakokkelia oliivien kanssa ja paahtoleipää. Kävin aamusuihkussa ja heräsin kunnolla. Oli hyvä olla. Kaikinpuolin.

Mietin viime yönä taas paljon kaikkea. Sitä, onko Suomi minulle se koti, jossa haluan asua. Tavallaan kyllä, tavallaan ei. Kaipaan paljonkin asioita Suomessa. Sitä, että voi kävellä videovuokraamoon ja vuokrata pari leffaa ja katsoa ne kaveriporukalla. Sitä tunnetta, kun kävelee vesisateessa kaupungilla. Hulluja päähänpistoja keskellä yötä. Geokätköilyä. Kai pystyn kuvitella asuvani jossakin kaupungissa Suomessa. Tampereella, Oulussa, ehkä Helsingissäkin. Kauhean vaikeaa, kun päätöksiä pitäisi tehdä melkein heti.

"parhaat vuotes, kaikki maahan poljettiin." Kuuntelin Juha Tapiota eilen illalla soittimesta. Parhaat vuodet olivat varmasti silloin, kun oli 15-17 vuotta. Sitä vain eli. Koulu oli se, mitä piti käydä, mutta ns velvollisuuksia ei ollut. Nyt kaikki on niin toisin. Mietin tosin myös sitä, kuinka kiltti lapsi olen toisaaltaan ollut. Nyt, kun on tavannut ihmisiä, sen vasta tajuaa. En minä vetänyt päätä täyteen salaa vanhemmilta. Toin koulusta hyvät todistukset aina ja kävin töissä ja treeneissä. Käytin koirat kotona aina ulkona, se oli kai jollakin asteella "kotityöni." eli olepas äiti nyt tyytyväinen!

Viime yönä hajottiin ihan totaalisesti. En enää muista, mitä sanoin Juholle, mutta Juho kuuli minun sanovan jotain Jorkista. Näen Jorkin päässäni sellaisena isona kaljuna miehenä joka ajaa työkseen asfalttia tai rekkaa. Karut kasvot, joissa arpia. Naurettiin sitä, että jos Intian poliisi pysäyttää, voi sanoa: "Jorkki said that there is a hospital!" (tämä nyt ei kuulostanut yhtään niin hauskalta, kuin tämä oli eilen!)

Kuitenkin. Aamupalan jälkeen lähdettiin käymään hippimarkkinoilla. Juho hommasi meille Masala Chaita ja itse ostin kaksi kaulakorua. (Ei ollut myyjä tyytyväinen tinkimääni hintaan. 300Rs kaksi korua. Kummatkin yksinään olisivat maksaneet yli tuon summan.) Toinen on tummasta kookoksesta tehty ja toinen sammakkokoru! Ensimmäinen sammakkoasia, minkä ostan! Olen melkeinpä ylpeä itsestäni! Markkinoilla oli pirun kuuma. Tuntuue että lämpötila vain kohoaa ja kohoaa joka päivä, mikä kyllä varmasti oikeastikin niin tekee. (Herranen aika, minkälaista suomea kirjotan. Ei tee englannin puhuminen hyvää ei.) Ostettiin tutulta hedelmäkauppiaalta vettä ja käytiin Orchardista ostamassa maitoa, paahtoleipää ja appelsiinimarmeladia! Kun päästiin guesthouselle pesin pyykit ja nyt on meneillään välikuolema, kun tätä kirjotan. Odottelen, että Juho saa pestyä omat pyykkinsä ja sitten skootteri alle ja kohti rantaa. Tällä kertaa kohteena Arambolin lähellä oleva Morjimbeach!

Pehmeää valkeaa hiekkaa silmänkantamattomiin, pilvetön taivas, aurinko ja tuuli. Juho kysyi, mikä päivä. En osannut sanoa. Keskiviikko ja helmikuu. Sekin on jo aika paljon tiedetty. Eipä ole kyllä ikinä ollut näin lämmintä helmikuuta. Kelpaa, en valita. Hyvä fiilis. Galenoksesta sain aineen ja energian vihdoin luettua ja nyt on sen suhteen vähän kevyempi fiilis.

Meri on ihana. En ole ikinä silleen välittänyt uimisesta, mutta täällä pelkkä vedessä oleilu on rentouttavaa. Voi vain olla ja hyppiä aaltojen yli. Uudestaan ja uudestaan. Ja vesi lämpenee koko ajan. Kuin linnunmaidossa uisi.

Kaupan kautta takaisin guesthouselle. Nappasin läppärin mukaan ja hurautettiin Oasikseen nettiin. Läppäristä loppui akku kesken kaiken, joten päädyttiin tekemään ruokaa. Juhon kortti ei vieläkään toimi, joten lähdin nostamaan omalta kortiltani rahaa ja Juho jäi ruokaa tekemään. Oli kiva ajella. Ajoin Vagatorin mäen päälle ja katselin auringonlaskua. Aika pysähtyi ja tunteet tulvi yli. Taas tuli hetkellinen fiilis: en halua takaisin Suomeen. Ei siellä ole minulle mitään. Ehkä hieman ahdisti. Ajoin pellon läpi alas ja takaisin kotiin, missä Juho oli tehnyt kukkakaalia ja valkosipuliperunoita. Guesthousen omistajan poikakin tuli myymään pilveä vaivihkaa! Jotenkin vetämätön olo nyt. Vatsa on täynnä ja on mukavan viileätä. Nyt voi rauhoittua iltatoimiin ja eiköhän tässä jossain välissä nukkumaankin.