lauantai 9. helmikuuta 2013

Tärähdyksiä yössä

Hyvin nukutun yön jälkeen aamiaiselle Sound Of Wavesiin. Sieltä saatiinkin villi idea lähteä ajamaan Morjimbeachille Arambolille päin. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja nautin taas skootterilla ajosta. Kylät vilistivät ohi ja mietin, että niitä pitäisi kuvata. Tuntuu, ettei kukaan tiedä, mitä näen päivittäin. On vaikeaa kuvailla intialaisrta kulttuuria. Ehkä parhaiten sitä kuvailee sanonta: incredible India! Se vain on niin totta.
Morjimbeachia kutsutaan myös venäläisten kyläksi, sillä se on aina täynnä venäläisiä. Eikä nytkään ollut poikkeus. Jokainen kaupustelija höpötti alkuun venäjää. Ranta oli kuitenkin hieno! Pitkästä aikaa tuli fiilis, että tämä vain on niin hienoa! Pitkä, vaaleaa hiekkaa täynnä oleva ranta. Rannalla simpukoita ja meritähtiä. Hetken aikaa otin aurinkoa ja sitten kutsui meri. En ole ikinä ollut niin kauhean kiinnostunut uimisesta, mutta nyt tajusin nauttivani siitä. Vesi keinutteli mukanaan ja aaltojen yli pystyi "hyppimään". Olisin voinut kellua ikuisuuden meressä. Yksi intialainen aiheutti naurunpyrskähdyksenkin, kun vedestä pois kapusin. Hän istui rantahietikossa, mahaansa asti vedessä ja vilkutti minulle. Odotin jo intialaisten maireaa "Nice hair"-kommenttia, mutta tämän sijasta mies tokaisikin: "very nice beach!" (mistä tulikin mieleeni: hiukseni on pinkit! Eivät oikeastaan enää edes ne. Aurinko on polttanut osan jo ihan vaaleiksi. Huokaus.)
Morjimbeachilta ajeltiin Arupin baarille, missä eräs brittimies N, piti baaria pystyssä. Samainen mies lauloi minulle serenadin syntymäpäivänä ja samainen mies myös työnsi pölyhuiskun sinne, minne aurinko ei paista. Kyseli kauheasti, koska juhlitaan syntymäpäiviäni. Olen hänelle edelleen virallisesti "the birthday girl". Lovely.
Anjunaan takaisin ja törmättiin Tuomakseen "keskustassa" ja guesthousen kautta suihkuun. Suihkun jälkeen tuli pakottava tarve lähteä ostamaan kosteusvoidetta ja ostin samalla myös hiusvärin. Jos tässä joku päivä saisi aikaiseksi värjättyä taas. Huomasin myös polttaneeni poskipääni. En tiennyt sen enää olevan mahdollista. Olen jo niin ruskea!
Poikien kanssa käytiin syömässä Omissa ja siitä skoottereilla kohti Arporan yömarkkinoita. Markkinoiden kohdalla Arporassa yksi taksikuski ajoi kauniisti kylkeen lähtiessään ruuhkassa ohittamaan. Ei painanut torvea ollenkaan. Hitto, kookoksestako nämä ajokorttinsa saavat?! Saatiin pyörä parkkiin ja kumarruin lähellä olevan puun ali. Enpä tajunnut toisen oksan takana olevan toista oksaa ja iskin pääni aivan täysiä puuhun. Hetken aikaa taisin itkeä ja nauraa samaan aikaan, ennen kuin sain skarpattua itseni. Markkinoilla pyörittiin aikamme, mutta alkoi tulla huono olo ja heittää päästä. Jep, aivotärähdys. Poikettiin Arupin baarin kautta ja sieltä sitten kohti sänkyä. Kyllä särkylääkkeet kelpasivat! Kävin muuten ostamassa särkylääkettä paikallisesta apteekista. 25Rs. Eipä ainakaan budjetti siihen kaadu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti