Bengaluru, kirjaimellisesti

Day 68 - Bangalore

Yö meni miten meni. Muuten oli ihan hyvä nukkua, mutta polvet alkoivat särkeä kovalla sängyllä. Yöllä oli kylmä, mutta ei niin kylmä kuin Hampista tullessa. Vieressä nukkuva intialainen pariskunta avasi ikkunan jossain välissä aamua ja alkoi vetää. Minä kääriydyin hippipeittoon. Näkyipä aamulla erikoinen näkykin: elefantteja rekan lavalla! Kai niitä noinkin voi kuljettaa.

Puoli kuudelta ensimmäinen chai-mies tuli huutamaan korvaan: "chai,chai,chai!" tilattiin chaita ja aamiaista, mikä näytti enemmän koiran oksennukselta kuin ruualta, mutta ainakin se nosti verensokeria. Minusta on myös virallisesti tullut intialainen! Heitän hyvin intialaisittain roskat ulos junan ikkunasta! Vielä 3h ja saavutaan Bangaloreen.

Nukahdin hetkeksi ja herätessä olo oli hyvin pöhnäinen. "transut" tuli taas kerjäämään rahaa, samoin muutama muu kerjäläinen. Tällä matkalla on myyty kyllä vaikka minkälaista syötävää aina snackseista ihan ruokaan. Kahvi oli kyllä hyvää, pitää myöntää.

Ensimmäinen mielikuva, kun astui Bangaloren juna-asemalle oli: "täällä on roskiksia!" käytiin kysymässä juna-aseman vierestä hotellia, mutta se oli liian kallis. Otettiin siis paikallisbussi päälinja-autoasemalle ja käveltiin siellä stouttien johdattamana ympyrää. Oli kuuma ja joka paikkaa särki rinkan kantaminen ja kirosin kovaan ääneen suomeksi kaiken, minkä osasin. Käytiin ostamassa liput Chennaihin täksi illaksi. Päätettiin, ettei jäädä Bangaloreen, koska kaikki täällä maksaa niin paljon, eikä näkemistä juurikaan ole. Saatiin liput klo 9pm lähtevään bussiin ja päätettiin lähteä kaupunkia katsomaan. Jätettiin rinkat säilytykseen Bangaloren juna-asemalle ja kevyemmällä mielellä kohti kaupungin keskustaa.

Käveltiin sinne minne nenä näytti ja tuli taas koettua pala "oikeaa" Intiaa. Kauppoja oli laita laidassa ja teillä oli isoja lehmiä. Siis oikeasti isoja. Lisään myöhemmin kuvan. Jäi kyllä Goan lehmät terrierin kokoiseksi rinnalla. Lehmien vasikat olivat myös pehmoisia ja pörröisiä. Niillä oli pitkät karvat. Nähtiin monta moskeijaa ja kirkkoa ja eksyttiin marketille, tällä kertaa kunnon intialaiselle marketille. Maisteltiin kaikkea, mm. todella outoa hedelmää, mikä aluksi maistui mehukkaalta, mutta imi lopuksi kaiken nesteen suusta. Yh! Yksi kauppias heitti Juholle munakoison ja naurahti, kun hän sai kopin! Liikkeissä myytiin myös akvaariokaloja, jotka "uivat" muovipussien sisällä akvaarioissa, jotta eivät tappelisi keskenään. Samoin kadulla myytiin puluja! Olin sitonut vaaleat hiukseni huivini sisään, mutta silti sain paljon ihmetystä aikaan. Lävistyksiä hämmästeltiin, samoin tatuointeja. Positiivisella tavalla tosin. Ostettiin markkinoilta suitsukkeita, keksejä ja hyvää kahvia. Intiassa olen juonut elämäni parasta kahvia. Käytiin syömässä läheisessä intialaisessa ravintolassa ja juotiin lisää chaita ja kahvia. Ostin kipugeeliä apteekista olkapäähäni, (onnistuin muljauttamaan sen pois paikaltaan), ja lähdettiin kohti bussiasemaa. Vastaan käveli mies, joka pyysi neljää rupiaa bussiin, sillä hänellä ei ollut rahaa niin paljoa mennä sairaalaan. Kysyin, miksi hänen tarvitsee mennä sairaalaan ja hän vastasi, että hänen sydämessään on jotain vikaa. Annoin 4rupiaa. Yleensä en anna, mutta I feel that. Mentiin bussiaseman viereen juomaan lisää kahvia ja chaita. Pelattiin Juhon kanssa korttia ja kolmesta pöydästä oli hetken päästä lauma intialaisia tuijottamassa peliämme. Hyvin outoa!

Saatiin varattua myöa guesthouse itsellemme Chennaista. Tullaan kuitenkin aamulla klo 4am Chennaihin ja sieltä pitäisi suunnistaa eteenpäin. Toivottavasti bussissa pystyy nukkua.

Juho etsi vessaa ikuisuuden ja lopulta intialainen maksoi sen Juholle. Halusi, että otetaan hänestä kuva ja päädyttiin kaikki kuvaan. Miehet jatkoivat Mumbaihin. Hypättiin omaan bussiimme kaikkine tavaroimme ja oltiin juuri päästy asettumaan, kunnes kuski huusi, että kaikkien pitää poistua ja nyt on bussin vaihto. Oltiin vähän "häh?" ja hypättiin tavaroinemme ulos. Toinen varsinainen bussi lähtee vasta tunnin päästä. Tätähän meille ei kerrottu. Kivat tästä! No ainakin saatiin sipsejä, kitkattia ja spritea! Tällä eletään.

Vihdoin oikea bussi. Kuski näyttää ihan Ravilta, lue: ei hyvä! Nosti laukut taakse ja pyysi rahaa, koska oli herrasmies. Huokaus. Noh, 20Rs. Kunhan elossa päästään perille. Nyt kohti Chennaita ja yritän saada nukuttua! Toivotonta. Aamulla klo 6am perillä. Toivottavasti...