Takaisin sivistyksen pariin

Day 76 - Lontoo, Helsinki

Lentomatka oli yllättävän mukava. British Airwaysin henkilökunta oli mukavaa ja ruoka tarjottiin kaksi kertaa. Lisäksi sai snacksilaukun syötäväksi reissulle. Ainoa miinus oli päälle puskeva flunssa. Kurkku oli niin kipeä, ettei pystynyt nielemään kunnolla ja lentokoneen ilmastointi ei parantanut asiaa ollenkaan. Palelin koko reissun, vaikka minulla oli kaksi peittoa päällekkäin. Sai siinä jotenkin nukuttua. Lähinnä tosin koiranunta. Ja katsoin leffankin!

Aamulla oli olo aika hysteerinen. Vieressämme istuva italialainen mies kirosi Intian maan alimpaan rakoon ja sanoi joutuvansa takaisin vielä kuukauden päästä työjuttujen takia. Hänen mielestään oli "bullshittiä" sulkea kännykkä lennon ajaksi, eikä se kiinni kyllä ollutkaan.

Lentokoneesta ei päästy ihan heti ulos, sillä jokin muu kone oli meidän paikallamme ja jouduimme odottamaan sen hinausta pois. Koneesta ulos astuessa ei ihme kyllä ollut kylmä. Viileähkö pikemminkin. Hyppäsimme terminaalibussiin, jonka kuski oli hyvin stereotyyppinen britti, joka ilmoitti täällä olevan lämmin, sillä täksi päiväksi oli luvattu lunta. Päästiin terminaali 3, josta hyppäsimme bussiin, mikä kuljetti terminaali 5. Hullua! Tajuttiin, ettei aikaa olekaan enää kauheasti, ennen kuin Juhon lento lähtee, joten käveltiin portille 24, joka olikin jo auki. Viimeiset haikeat hyvästelyt ja äkkiä pois portilta. Kiitokset aikaerolle, ei jetlagille! Palasin vähän matkaa takaisin, jossa olin nähnyt pianon! Koko kolme kuukautta olen etsinyt pianoa Intiasta ja nyt se löytyy Lontoosta. Soitin yhden ainoan biisin, jonka muistan ulkoa ja menin istumaan ja tappamaan aikaa isompaan aulaan. Vielä 7h lennon lähtöön. Flunssa ei nyt helpota oloa kyllä yhtään!

Luin kirjaa, pelasin läppärillä ja kävelin ympäri terminaalia. Harkitsin syöväni jotain, mutta minulla on liian huono olo siihen. Kuume on varmaan päällä. Palelen mielettömästi. Päädyin laittamaan napit korville ja käpertyä takkiini ja shaaliini. Neljä tuntia vielä. Tai no, kolme ja puoli tuntia. Sitten pääsen porttien sisäpuolella ja olen lähempänä kotia. Enpä olisi ajatellut sitä kaipaavani. Nyt on vain niin huono olo, että kaipaisin kunnon untuvapeittoa ja lämmintä suihkua. Selänkin onnistuin napsauttamaan jotenkin. Jokainen liikahdus sattuu. Voi välilasku, minkä teet!

Torkuin puolitoista tuntia. Saman verran vielä edessä, huoh. Olen niin jäässä, kuin ihminen vain ikinä voi olla. Tärisen. Menee olo melkein eilisen Chennain lentokentän odottelun yli. Onneksi vasta melkein. Eikä yhtään lohduta se, että koneessa on vielä kylmempi. Voi Intian aurinko, missä olet!

Pääsin vihdoin kirjautumaan nettiin ja sain kulutettua aikaa, Luojalle kiitos! Kävelin hetken ympyrää ja tuli lämpimämpikin. Alkaa olo tuntua taas uudelta ihmiseltä melkein. Tai no sanotaan vähän käytetyltä! Kohta aukee portti ja pääsee koneeseen. Seisoin informaatiotaulun alla ja tuijotin lentoja, josta näen mikä on porttini. Paikalle tuli lentokentän opas, (näytti intialaiselta tai sitten päässäni on edelleen paljon Intiaa!), ja naureskeltiin aikamme sitä, kuinka varashälyttimet piippasivat joka kaupassa samaan aikaan! Ensimmäinen ihminen Intian jälkeen, joka kutsui minua 'miss' eikä 'madam'!

Tällä hetkellä top-lista Suomessa:
-Nenäliinat
-Särkylääkkeet
-Lämmin suihku
-Pehmeä sänky ja lämmin peitto
-Kahvi
-Pyjama

Nyt koneeseen ja kohti Suomea!